Selvitys julkisen rahan käytöstä
Käytämme eniten.Saamme vähemmän.Minne rahat menevät?
Suomen julkiset menot ovat EU:n suurimmat suhteessa talouteen (Eurostat), mutta hoitoon pääsy heikkenee ja velka kasvaa. Tämä sivu kulkee sinun veronmaksajan kuittisi kautta: paljonko maksat, mitä saat vastineeksi ja mihin osa rahoistasi valuu hukkaan. Pienikin turha meno on pois tärkeämmästä ja pitää verotuksen kireänä.
bruttokansantuotteesta vastasivat julkiset menot vuonna 2025, EU:n 27 maasta suurin osuus. Lähes puolet menoista on tulonsiirtoja. Osa erosta muihin maihin johtuu siitä, että Suomen työeläkkeet kuuluvat julkiseen sektoriin, toisin kuin esimerkiksi Tanskassa.
Eurostat gov_10a_mainaikuisista jäi ilman tarvitsemaansa lääkärintutkimusta. Ruotsissa 2,1 %, Tanskassa 2,9 %, Norjassa 1,9 %.
Eurostat hlth_silc_08, 2025terveyskeskuslääkärikäyntejä asukasta kohden 2015–2025, vaikka lääkäreitä on koko maassa asukasta kohden 12 % enemmän (kaikki sektorit).
THL Sotkanet, Eurostat hlth_rs_prs2Laske oma kuittisiValitse ammattisi tai eläkkeesi. Näet, paljonko maksat ja mihin rahasi menevät.
Käytämme EU:n eniten
Vuonna 2025 julkinen sektori käytti 162 miljardia euroa. Suhteessa talouteen se on EU:n suurin osuus, ja Suomi on noussut kärkeen vuoden 2010 neljänneltä sijalta. Menot ovat kasvaneet selvästi talouskasvua nopeammin, velka on noussut 50 prosentista 88 prosenttiin suhteessa talouteen, ja korkomenot kasvavat nopeasti (Eurostat).
Suomi nousi EU:n neljänneksi suurimmasta (2010) suurimmaksi (2025). Norjan osuutta heiluttavat öljytulot.
Näytä luvut taulukkona
Verot ovat korkeat, mutta eivät korkeimmat. Verojen ja sosiaaliturvamaksujen osuus oli 42,3 % BKT:stä vuonna 2024, EU:n seitsemänneksi suurin (Eurostat). Muun muassa Tanska, Ranska ja Belgia keräävät enemmän. Menot ovat myös kaikkia tuloja suuremmat: vuonna 2025 alijäämä oli 10,7 miljardia euroa (3,8 % BKT:stä), ja se katetaan lainalla (Tilastokeskus). Alijäämää kasvattavat myös taantuma ja tulojen lasku: työttömyysaste nousi 9,7 prosenttiin vuonna 2025 (Tilastokeskus), ja veroaste on laskenut 44,2 prosentista (2016). Menojen taso on silti EU:n korkein.
Velka on kasvanut 50 prosentista 88,5 prosenttiin BKT:stä vuosina 2010–2025 (Eurostat), ja korkoihin meni 4,6 miljardia euroa vuonna 2025 (Eurostat). Jo vuonna 2024 velan korot (4,55 miljardia euroa) olivat suuremmat kuin koko puolustuksen menot (4,3 miljardia euroa, Eurostat COFOG), ja korkoihin menevällä rahalla ei hoideta ketään eikä rakenneta mitään.
Näytä luvut taulukkona
Lähes puolet julkisista menoista, 74 miljardia euroa, on tulonsiirtoja.
Suurin osa tulonsiirroista on rahana maksettuja etuuksia, kuten eläkkeitä sekä työttömyys-, perhe- ja asumistukia (53 miljardia euroa). Mukana ovat myös Kela-korvaukset, yritystuet ja EU-maksut. Loput noin 88 miljardia euroa julkinen sektori käyttää omaan toimintaansa: henkilöstön palkkoihin 38 miljardia, ostoihin 32 miljardia, investointeihin 13 miljardia ja velan korkoihin 4,6 miljardia euroa (Eurostat, 2025).
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin (COFOG), 159 miljardia euroa vuonna 2024, joka on viimeisin saatavilla oleva vuosi. Sosiaaliturva vihreällä, palvelut violetilla, hallinto ja elinkeinot oranssilla. Puolustus (sininen) ja velan korot (punainen) on korostettu.
Ero Ruotsiin ja Tanskaan selittyy pääosin eläkkeillä ja koroilla. Yhdessä asiassa Suomi on kuitenkin EU:n ykkönen: ostoissa.
Vuonna 2024 Suomi käytti julkisiin menoihin 7,2 prosenttiyksikköä BKT:stä enemmän kuin Ruotsi. Erosta 5,3 prosenttiyksikköä tuli vanhuuseläkkeistä ja velan koroista (Eurostat COFOG). Eläkemenot kertovat ennen kaikkea väestön ikääntymisestä, eivät tuhlauksesta.
Julkisen sektorin tavara- ja palveluostot sen sijaan ovat 11,5 % BKT:stä, EU:n suurimmat. Ruotsissa ne ovat 8,5 % ja Tanskassa 8,6 %, EU:ssa keskimäärin 6,1 %. Vuonna 2023 osuus nousi noin prosenttiyksiköllä (10,4 %:sta 11,5 %:iin). Samana vuonna aloittaneet hyvinvointialueet ostavat esimerkiksi tiloja kunnilta, mikä kasvattaa sekä ostoja että julkisen sektorin myyntituloja; osa noususta on siksi kirjanpidollista. Myös bruttokansantuotteen supistuminen vuonna 2023 nosti osuutta. Muissa Pohjoismaissa osuus on pysynyt ennallaan. Henkilöstömenot ovat 13,6 % BKT:stä. Suomi on sillä EU:ssa jaetulla toisella sijalla Tanskan (14,4 %) jälkeen, mutta vähemmän kuin Ruotsissa (15,0 %), kun Ruotsin työnantajan palkkavero lasketaan mukaan (Eurostat).
Jos ostot olisivat suhteessa talouteen Ruotsin tasolla, ne olisivat noin 8 miljardia euroa pienemmät. Osa erosta johtuu siitä, mitä kukin maa tekee itse ja mitä ostaa. Kun palkat ja ostot lasketaan yhteen, ero Ruotsiin on noin 1,6 prosenttiyksikköä eli noin 4,5 miljardia euroa. Ostoilla saatua hyötyä tai hintatasoa ei verrata järjestelmällisesti. Esimerkiksi hyvinvointialueiden sidosyksikköhankintojen ohjaus ja raportointi on tarkastusviraston mukaan heikkoa (VTV 3/2026). Juuri ostoista löytyvät tämän selvityksen suurimmat tapaukset.
Välituotekäyttö: kaikki, mitä julkinen sektori ostaa, ulkoistetuista palveluista toimistotarvikkeisiin.
Näytä luvut taulukkona
Tehoton rahankäyttö ostoissa ja tiloissa
Näytön taso: A virallinen tarkastus tai tilasto · B virallinen asiakirja, epäsuora näyttö · C oma arviomme, menetelmä kuvattu. Jos kortissa on euromääräinen arvio, leima kertoo arvion tason. Havainnon taso näkyy silloin leiman vieressä.
Puolustus: pieni osa menoista, mutta kasvaa nopeasti
Puolustukseen käytettiin 4,3 miljardia euroa vuonna 2024, eli 2,7 % kaikista julkisista menoista (Eurostat). Vuosina 2015–2024 julkiset menot kasvoivat 42 miljardia euroa. Siitä puolustuksen osuus oli 1,5 miljardia euroa eli noin 4 %. Suurin osa kasvusta tuli sosiaaliturvasta ja terveydenhuollosta.
Puolustusmenot kasvavat nyt kuitenkin nopeasti. Naton laskutavalla Suomen ydinpuolustusmenot nousivat 1,4 prosentista BKT:stä (2021) 2,1 prosenttiin (2024) ja arviolta noin 2,7 prosenttiin vuosina 2025–2026 (Nato). Nato-maat sitoutuivat vuonna 2025 nostamaan ne 3,5 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä (Haagin julistus). Kun puolustukseen tarvitaan lisää rahaa, jokainen muualla hukattu euro on entistä kalliimpi. Puolustushankinnat eivät silti ole tarkastelun ulkopuolella: tarkastusvirasto on korostanut strategisten hankkeiden kustannusten läpinäkyvyyttä (VTV 2022).
Vuodet 2025 ja 2026 ovat arvioita. Naton määritelmä on laajempi kuin tilastojen puolustusmenot: siihen kuuluvat esimerkiksi sotilaseläkkeet.
Näytä luvut taulukkona
Paljonko sinä maksat?
Valitse ammattisi tai eläkkeesi. Kuitti laskee, paljonko maksat julkiselle sektorille vuodessa, mihin rahasi menevät ja paljonko lainataan puolestasi. Valintasi kulkee mukana koko sivun ajan.
Laskelma perustuu vuoden 2026 veroperusteisiin, ja sitä on verrattu Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2026 verotaulukoihin (poikkeama alle 1 €). Ammattien ansiot: Tilastokeskus, palkkarakennetilasto 2024. Menojen jako: Eurostat COFOG 2024. Osuudet lasketaan vuoden 2025 veroista ja maksuista (Tilastokeskus). Näin laskimme. Ammattien ja ansioiden aineisto: CSV.
Mitä saat vastineeksi
Terveydenhuolto on kuittisi suurimpia eriä: osuutesi on noin – € vuodessa. Terveydenhuolto ei ole Suomessa erityisen kallis: asukasta kohden siihen käytetään vähemmän kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa (Eurostat). Tehottomuus on siinä, että kasvavalla rahalla ja kasvavalla henkilöstöllä saadaan yhä vähemmän lääkärikäyntejä, ja hoitoon pääsy on heikentynyt. Jos terveyskeskuksissa tehtäisiin asukasta kohden yhtä paljon lääkärikäyntejä kuin 2019, niitä olisi noin 1,7 miljoonaa enemmän vuodessa (THL Sotkanet).
Syynä hoidon hinta, matka tai jonot. Jonojen vuoksi hoitoa jää saamatta Suomessa useammin kuin missään muussa Euroopan maassa.
Näytä luvut taulukkona
Indeksi, 2015 = 100. Kaikki luvut asukasta kohden: terveydenhuoltomenot kiintein hinnoin, lääkärit sekä terveyskeskusten lääkäri- ja hoitajakäynnit. Hoitajakäyntien piikki osuu koronavuoteen 2021.
Näytä luvut taulukkona
Yli puoli vuotta erikoissairaanhoitoa jonottaneita oli joulukuussa 2020 noin 7 800 ja vuonna 2023 jo 29 100. Vuonna 2025 luku laski 17 800:aan, mutta on yhä yli kaksinkertainen vuoteen 2020 verrattuna. Jonossa olevien kokonaismäärä oli kuitenkin vuonna 2025 pienempi kuin vuonna 2020 (THL 21/2026).
Hoitotakuuta löysättiin vuoden 2025 alussa: aikuisten kiireettömään perusterveydenhuoltoon pitää päästä kolmessa kuukaudessa. Syyskuusta 2023 vuoden 2024 loppuun raja oli 14 päivää, ja alle 23-vuotiailla se on yhä 14 päivää (terveydenhuoltolaki 51 §). Siksi lain toteutumista mittaavat luvut näyttävät hyviltä, vaikka aikuisten lääkärikäynneistä enää 59 % toteutui kahdessa viikossa (70 % vuotta aiemmin). Alle 23-vuotiailla, joilla 14 päivän raja on yhä voimassa, osuus laski 74 prosentista 56 prosenttiin (THL 20/2026).
Tehoton rahankäyttö terveydenhuollossa
Eläkkeet ja ikääntyvä väestö
Vanhuuseläkkeet ja vanhusten palvelut ovat kuittisi suurin erä, 27 % julkisista menoista. Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna Suomi on muuttunut nuorimmasta vanhimmaksi: 65 vuotta täyttäneitä on nyt 42 jokaista sataa 20–64-vuotiasta kohden, kun heitä oli 22 vuonna 1990. Eläkkeet ovat ansaittuja oikeuksia. Ongelmat ovat järjestelmässä: osa eläkkeistä katetaan joka vuosi verovaroin, nuoret ikäluokat saavat maksuilleen murto-osan vanhempien tuotosta, ja ikääntyminen kasvattaa menoja vuosikymmeniä.
Toteutunut 1990–2025, Tilastokeskuksen väestöennuste 2024 katkoviivalla. Ennuste olettaa 40 000 hengen vuotuisen nettomaahanmuuton, jolloin työikäisten määrä pysyy suunnilleen ennallaan mutta 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 1,35 miljoonasta 2,1 miljoonaan. Tilastokeskuksen mukaan nettomaahanmuutto ”lykkää väestöllisen huoltosuhteen nousua, mutta ei estä sitä kokonaan” (Tilastokeskus).
Näytä luvut taulukkona
Yhä harvempi hoitaa yhä useampaa. Vuonna 1990 jokaista 85 vuotta täyttänyttä kohden oli 59 työikäistä, nyt 19. Ennusteen mukaan vuonna 2040 heitä on 11 (Tilastokeskus).
Työlliset kantavat muita. Vuonna 2024 jokaista sataa työllistä kohden oli 133 ihmistä, jotka eivät olleet töissä: eläkeläisiä, lapsia, opiskelijoita, työttömiä ja muita. Eläkeläisiä oli 60 jokaista sataa työllistä kohden, kun vuonna 1990 heitä oli 45 (Tilastokeskus).
Toteutunut vuoteen 2025, sen jälkeen Eurostatin väestöennuste (EUROPOP2023).
Näytä luvut taulukkona
Kaikki omaa eläkettä saavat Suomessa asuvat 31.12.2025, kokonaiseläke ennen veroja. Mediaani 1 891 €, keskiarvo 2 138 €. Yli 6 000 € saa 1,4 % eläkeläisistä.
Kuka eläkkeet maksaa
Työeläkemaksut eivät säästy maksajalleen, vaan niillä maksetaan pääosin saman vuoden eläkkeet. Vuonna 2025 työeläkemaksuja kerättiin 28,2 miljardia euroa ja työeläkkeitä maksettiin 37,4 miljardia euroa (Eläketurvakeskus). Rahavirtoina laskettuna kaikki maksut kuluivat siis saman vuoden eläkkeisiin, ja erotus katettiin eläkerahastoista (4,1 mrd. €) ja valtion budjetista (4,8 mrd. €, josta 3,2 mrd. € on valtion omien työntekijöiden eläkkeitä). Järjestelmä on pääosin jakojärjestelmä: tämän päivän työntekijät maksavat tämän päivän eläkeläisten eläkkeet, ja heidän omat eläkkeensä maksavat tulevat työntekijät. Yksityisalojen palkansaajien maksusta osa rahastoidaan maksajan omaa tulevaa eläkettä varten, mutta sellaisista rahastoiduista osista maksettiin vuonna 2025 vain noin neljännes yksityisalojen palkansaajien (TyEL) eläkkeistä (Eläketurvakeskus 7/2026).
Eläkkeitä maksettiin 37,4 miljardia euroa. Osuudet kattavat myös eläkelaitosten hoitokulut, joten osien summa on hieman suurempi. Valtion osuus kattaa valtion työntekijöiden eläkkeet sekä yrittäjien (YEL), maatalousyrittäjien (MYEL) ja merimiesten eläkkeiden vajeen.
Toteutunut 2011–2025, talousarvio 2026–2027. Yrittäjien eläkkeitä ei rahastoida, ja maatalousyrittäjien maksutaso on noin puolet palkansaajien tasosta, joten veronmaksajat maksavat erotuksen joka vuosi.
Näytä luvut taulukkona
Sukupolvien välinen epätasapaino. Vuonna 1940 syntyneet saavat työeläkemaksuilleen keskimäärin 6,1 prosentin reaalituoton. Vuosina 1970–2010 syntyneet saavat 1,6–1,8 prosenttia. Jo ansaituista eläkeoikeuksista (1 212 mrd. €) on rahastoitu noin neljännes. Nykyinen 24,4 prosentin maksutaso riittää vain, jos eläkevarat tuottavat pitkällä aikavälillä yli 3 % vuodessa inflaation päälle. Matalariskisellä tuotolla maksun pitäisi olla 32–33 % (Eläketurvakeskus 2026).
Kulut. Eläkelaitosten sijoitustoiminnan kulut olivat vuonna 2024 noin 2,4 miljardia euroa, 1,0 % sijoituksista, kun ne vuonna 2017 olivat 0,8 % (Finanssivalvonta). Ulkomaisten eläkerahastojen kulut vaihtelevat vertailuryhmästä riippuen 0,04 prosentista 0,9 prosenttiin: Norjan öljyrahasto 0,04 %, Ruotsin AP-rahastot 0,22 %, Tanskan ATP 0,29 %, Alankomaiden ABP 0,44 % ja Kanadan CPPIB 0,9 % (Eläketurvakeskus 3/2026). Eläketurvakeskuksen mukaan luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Finanssivalvonnan mukaan kulujen suhteellista kasvua selittävät kalliiden pääoma- ja hedge-rahastosijoitusten kasvanut osuus sekä tuottosidonnaiset palkkiot. Hallintokulut (437 milj. € vuonna 2025) ovat laskeneet, ja työeläkelaitoksia on nyt 20, kun niitä vuonna 2007 oli 51 (2010: 38).
Verovaroin katetut eläkevajeet
Hoiva: menot eivät ole pysyneet ikääntymisen tahdissa
Ikääntyneiden sosiaalipalvelut, kuten ympärivuorokautinen hoiva ja kotihoito, maksoivat vuonna 2025 noin 6,6 miljardia euroa. Asiakasmaksut ja muut tulot kattoivat siitä 1,35 miljardia (THL Sotkanet). Suurin erä on ympärivuorokautinen palveluasuminen, 3,75 miljardia euroa. Kela maksaa lisäksi eläkkeensaajan asumistukea 653 miljoonaa euroa (Kela), ja sen saajista 34 000 asuu palvelutaloissa. Eläkettä saavan hoitotukea maksettiin 512 miljoonaa euroa (Kela). Hoivan hinta jakautuu siis hyvinvointialueen, Kelan ja asiakkaan kesken.
Menot eivät ole kasvaneet ikääntymisen tahdissa. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi vuosina 2015–2025 39 %, mutta ikääntyneiden palvelujen nettomenot reaalisesti 31 %. Säännöllistä kotihoitoa saa nyt 13 % 75 vuotta täyttäneistä, kun osuus vuonna 2016 oli 17 %. Pitkäaikaishoidon julkiset menot ovat Suomessa 2,9 % BKT:stä, vähemmän kuin Ruotsissa (3,4 %) ja suunnilleen yhtä paljon kuin Tanskassa (OECD). Euroopan komission arvion mukaan osuus nousee 3,9 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä (Ageing Report 2024). Kun hoivaa tarvitaan yhä enemmän, jokainen tehottomasti käytetty hoivaeuro on pois hoidosta.
Indeksi, 2015 = 100. Nettomenot vuoden 2025 hinnoin. Vuonna 2023 hyvinvointialueet aloittivat, ja kustannusten kirjaustapa muuttui, mikä nostaa myöhempiä vuosia.
Bruttokustannus hoitopäivää kohden hyvinvointialueittain. Koko maan keskiarvo 212 €. Erot selittyvät osin asiakkaiden hoidon tarpeella ja palkkatasolla.
Jokainen euro maksaa enemmän kuin näyttää
Osa julkisista menoista lainataan, aiemmasta velasta maksetaan korkoa, ja jokainen verolla kerätty euro maksaa taloudelle enemmän kuin euron. Siksi pienikin turha meno on kallis. Tässä luvussa on ensin se, mistä todellinen hinta muodostuu, ja sitten neljä paikkaa, joissa rahaa jaetaan ilman kilpailua tai vaikutusten arviointia.
Mitä veroeuro oikeasti maksaa
Tehoton rahankäyttö maksaa siksi enemmän kuin sen hintalappu. Esimerkiksi poliisin ja oikeuslaitoksen IT-hankkeiden 135 miljoonan euron ylitys (VTV 5/2024) maksaa kansantaloudelle arviolta noin 160 miljoonaa euroa, kun verotuksen tehokkuustappio (kerroin 1,2, Väylävirasto) otetaan huomioon.
Jos koko Suomen tuotanto käytettäisiin vuoden alusta ensin veroihin ja sitten kaikkiin julkisiin menoihin, milloin kumpikin olisi maksettu? Menojen päivä on myöhemmin, koska osa menoista rahoitetaan velalla ja muilla tuloilla.
Noin 40 % julkisista menoista palaa kotitalouksille etuuksina, kuten eläkkeinä (Eurostat). ”Valtiolle töitä elokuuhun asti” olisi siksi harhaanjohtava tulkinta. Veronmaksajain Keskusliitto julkaisee vastaavan verojen päivän nimellä taksvärkkipäivä.
Toteutunut 2010–2025. Vuodet 2026–2030 on johdettu valtiovarainministeriön ennusteesta (katkoviiva).
Näytä luvut taulukkona
Tuet: miljardeja euroja, vähän arviointia
Verotukiin, yritystukiin ja avustuksiin menee vuosittain miljardeja euroja, eikä niiden hyötyä arvioida järjestelmällisesti.
Tilastokeskus ei julkaise tuensaajien nimiä, joten emme tiedä, mitkä 14 yritystä sen luvun takana ovat. Viranomaisten on kuitenkin ilmoitettava jokainen yli 100 000 euron valtiontuki nimeltä EU:n valtiontukien avoimuusrekisteriin. Rekisterin suorista tuista vuonna 2025 (1,24 mrd. €) puolet myönnettiin 16 saajalle. Lisäksi 40 puhtaan siirtymän investointihankkeelle myönnettiin verohyvityksiä yhteensä enintään 2,3 mrd. € (Business Finland). VATT:n mukaan verohyvitys kohdistuu ”ensisijaisesti jo ilman hyvitystäkin suunnitteilla olleisiin hankkeisiin”. Päätökset ovat laillisia ja julkisia. Ongelma on tuen keskittyminen harvoille ja se, että tuen vaikutusta arvioidaan heikosti.
Eduskunnan nimetyt lisäykset
Valtiovarainvaliokunnan mietinnöistä poimitut kohteet. Poimimiemme kohteiden summa jää noin 1–4 % pienemmäksi kuin valiokunnan ilmoittamat kokonaissummat (50, 50 ja noin 40 milj. €).
Politiikan omat rahat
Näistä summista päättävät osin ne, jotka rahan saavat. Sama kaava koskee kaikkia puolueita.
Tuki pienelle joukolle
Summat ovat budjetissa pieniä, mutta tuensaajaa kohden suuria, ja ne ovat pois muusta.
Miksi näin käy
Suurimmat syyt ovat rakenteissa: kuntien ja valtion tuottavuutta ei tilastoida, laki estää automaation, IT-hankkeet ylittävät budjettinsa, ja tukien hyötyä ei arvioida järjestelmällisesti. Kaikki tutut epäilyt eivät pidä, mutta pienempikin menoerä on tarkastelun arvoinen.
Tekoäly ja automaatio: tehtäviä, joihin tekoäly ulottuu, noin miljardilla eurolla (0,7–3,8 mrd.)
Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden kokoaikaisista työntekijöistä noin 71 000 työskentelee ammateissa, joiden tehtäviin generatiivinen tekoäly Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvion mukaan ulottuu. Tehtäviin, joissa altistus on suurinta, kuluu vuodessa noin 29 miljoonaa työtuntia. Se vastaa noin 18 400 henkilötyövuotta ja työnantajan sivukuluineen noin miljardia euroa (vaihteluväli 0,7–3,8 mrd. €).
Suurin osa tästä on sihteerin-, toimisto-, kirjanpito- ja palkanlaskentatyötä. Noin kuudesosa on tehtäviä, jotka kuuluvat ILO:n korkeimpaan altistusluokkaan. Loput ovat töitä, joissa kone tekisi osan ja ihminen tarkistaisi. ILO varoittaa itse tulkitsemasta altistusta automatisoitavuudeksi.
Altistunut työaika ei tarkoita vähennettäviä työpaikkoja. Se kertoo, kuinka paljon työajasta kuluu tehtäviin, jotka tekniikka pystyisi jo tekemään tai nopeuttamaan.
Julkisen sektorin ammatit, keskiarvio. Punainen: ILO:n korkein altistusluokka.
Mitä automaatiolla on jo saatu aikaan
Verohallinnon nettomenot suhteessa verotuottoihin ovat laskeneet 2010-luvun alun yli 0,6 prosentista 0,37 prosenttiin (2025). Pitkän aikavälin laskuun on vaikuttanut sähköinen asiointi ja sääntöpohjainen automaatio. Vuoden 2025 pudotus johtui viraston mukaan verotulojen kasvusta ja säästöistä (verotuksen henkilötyövuodet −13 %). Kelan oman arvion mukaan sen toiminnasta oli vuonna 2024 automatisoitu noin 40 prosenttia, tavoitteena 70–80. Ruotsissa Försäkringskassan ratkaisee jo 73 % vanhempainpäivärahoista automaattisesti.
Generatiivisen tekoälyn hyödyistä on vasta vähän mitattua tietoa. Britannian valtionhallinnon kokeiluissa tekoälyavustaja säästi työntekijöiden oman arvion mukaan 2–3 % työviikosta verohallinnossa ja 26 minuuttia päivässä valtionhallinnon yhteisessä kokeilussa. Yhdessä kokeilussa säästöä ei näkynyt tuottavuudessa lainkaan. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjaamiskokeilussa ammattilaiset arvioivat säästävänsä 29 minuuttia päivässä. Alan Turing -instituutin mukaan Britannian valtionhallinnon 143 miljoonasta monimutkaisesta asiointitapahtumasta 84 % olisi pitkälti automatisoitavissa.
Laki estää tekoälyn käytön päätöksissä. Hallintolain 53 e § sallii automaattisen päätöksen vain, jos asiassa ei tarvita tapauskohtaista harkintaa ja päätös perustuu ihmisen etukäteen laatimiin sääntöihin. Oikeuskanslerin mukaan (OKV/2213/70/2024) yksittäisten päätösten automatisointi on ”toistaiseksi mahdollista vain sääntöpohjaisia järjestelmiä, ei tekoälyä käyttämällä”. Tavoitteeksi on asetettu tavoitteeksi parantaa julkisen hallinnon tuottavuutta keskimäärin 20 % vuoteen 2031 mennessä ja purkaa lainsäädännön esteitä.
IT-hankkeet ja käsin tehtävä työ
Väitteet ja tosiasiat
Osa tutuista väitteistä ei pidä, osa pitää. Vaikka jokin menoerä on pienempi kuin usein luullaan, pienikin turha meno on pois tärkeämmästä.
Kaikkien palkansaajien yhteenlasketut palkat, kausitasoitettu indeksi, tammikuu 2015 = 100. Julkiset toimialat: julkinen hallinto, koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (mukana myös näiden alojen yksityiset palveluntuottajat).
Näytä luvut taulukkona
Yle: mitä se maksaa ja mihin raha menee
Yle ei ole poikkeuksellisen kallis. Ylen julkinen rahoitus on noin 105 euroa asukasta kohden (arvonlisäveron jälkeen noin 96 euroa). Norjan NRK saa 114 euroa ja Ruotsin yleisradioyhtiöt yhteensä 81 euroa (lähteet kuvion alla). Määräraha on jäädytetty 593,7 miljoonaan euroon vuosiksi 2024–2027, joten reaalisesti se pienenee (talousarvio 31.20.60).
Yle-vero ja Ylen määräraha ovat eri asioita. Yle-vero maksetaan valtiolle, eikä sitä ole korvamerkitty. Yle saa rahansa erillisenä määrärahana valtion budjetista. Käytännössä Yle-veron tuotto on ollut vuodesta 2013 suunnilleen yhtä suuri kuin määräraha (talousarviot ja Verohallinnon tilastot, aineisto CSV).
Ylen määräraha jaettuna Suomen kotitalouksien määrällä (2,87 miljoonaa, Tilastokeskus). Tilauksista on käytetty halvimman yleisesti saatavilla olevan tason normaalihintaa. Tilaus on vapaaehtoinen, Ylen rahoitus ei.
Yhteensä 308,6 miljoonaa euroa. Yle ei erittele viihdettä kulttuurista ja draamasta. Urheiluun meni 34,6 miljoonaa euroa (11 % suorista sisältökuluista, noin 6,5 % Ylen kaikista kuluista). Urheilu sekä kulttuuri, draama ja viihde maksoivat yhteensä 121,2 miljoonaa euroa (39 % suorista sisältökuluista). Tanska rajasi vuonna 2018 DR:n urheilutarjontaa ja ohjasi DR:n keskittymään sisältöön, jota kaupalliset toimijat eivät tarjoa (Medieaftale 2019–2023); Ruotsi ja Norja eivät ole tehneet niin.
Yhteenveto
- Käytämme julkisiin menoihin suhteessa talouteen EU:n eniten, ja jokaista veroeuroa kohden lainataan lisäksi 9 senttiä. Eurostat Tilastokeskus
- Julkisen sektorin ostot ovat suhteessa talouteen EU:n suurimmat, 32 miljardia euroa vuodessa. Eurostat
- Lääkäreitä on koko maassa (kaikki sektorit) asukasta kohden 12 % enemmän ja terveydenhuollon reaalimenot ovat kasvaneet, mutta terveyskeskusten lääkärikäyntejä on asukasta kohden kolmannes vähemmän kuin 2015. THL Eurostat
- Eläkemaksusi eivät pääosin säästy sinulle: vuonna 2025 työeläkemaksuja kerättiin 28,2 miljardia euroa, mutta eläkkeitä maksettiin 37,4 miljardia. Erotus katettiin rahastoista ja valtion budjetista (josta 3,2 mrd. € on valtion omien työntekijöiden eläkkeitä). ETK
- Kolme valtion IT-hanketta suunniteltiin 73 miljoonalla ja ne maksoivat 208 miljoonaa. VTV 5/2024
- 182 verotuen vaikutuksia ei arvioida järjestelmällisesti, eikä valtion liikuntarahoituksella ole konkreettisia tavoitteita. VM VTV 18/2025
- Eduskunta lisää budjettiin joka joulukuu 40–50 miljoonaa euroa nimettyinä kohteina ilman hakua. VaVM 29/2025
- Suurin osa tehottomuudesta syntyy rakenteista: kuntien ja valtion tuottavuutta ei tilastoida, ja tukien hyötyä ei arvioida. Hallinnon henkilöstö ei ole paisunut, mutta pienikin turha meno on pois tärkeämmästä. Tilastokeskus Kela
- Katso oma kuittisi: paljonko maksat, mihin rahat menevät ja paljonko osuudestasi valuu hukkaan.